Kenelle näitä töitä tehdään ja miksi?

Välillä pohdin otsikon kysymystä? Oma tavoitteeni on aina ollut se, että loppukäyttäjille eli ihmisille. Tuo tavoite  vaikuttaa nykymenossa joskus liian idealistiselta. Tämä nähdäkseni johtuu joistakin yhteen kietoutuneista asioista. Suurimpana on se, että kaavaprosessien alkuperäiset tavoitteet ja suunnitteluratkaisujen perustelut suhteessa kaavan vaikutusten arviointiin jäävät liian vähäiseen rooliin. Kyse ei ole siitä etteikö kaava-asiakirjat selvityksineen olisi riittävän laajoja sivumäärällisesti mitattuna. Ennemminkin ongelma on juurikin tuo aineiston laajuus ja sen myötä oleellisten asioiden häviäminen epäolennaisuuksiin. Viimeisen 20 vuoden aikana kaavojen selvitystarve mm. eri lajien osalta nostettu erityisen merkittävään rooliin. Nähdäkseni tämä on seurausta siitä, että laki edellyttää laadittavan riittäviä selvityksiä. Viranomaisen tehtävänä on tuoda esiin näkemyksensä riittävistä selvityksistä. Ymmärrettävästi viranomainen ei halua toimia tässä lainvastaisesti eli nostaa riman varmuuden vuoksi riittävän korkealle. Lainsäätäjähän ei ole asettanut ylärajaa selvitystarpeille. Arvioisin, että keskimäärin kaavaprosessissa maankäytön suunnittelua on noin 10-20 % ja loput mm. selvitysten laatimista ja prosessin pyörittämistä.

Pidän alkuperäistä Maankäyttö- ja rakennuslakia sisällöllisesti hyvänä. Hyvää on myös suomalainen oikeuskäytäntö eli KHO:n päätökset ovat laadukkaina. Tämä luo työlle vahvan merkityksellisen perustan. Asiantuntevan ja hyvän kaavoittajan tehtävänä on mielestäni kaavaprosessin aisoissa-pitäminen. Tarkoitan tällä sitä, että kaavan laatija ymmärtää lainsäädännön tarkoitusperät sekä toimintaympäristön, jossa viranomaistahot toimivat ja ohjaa osaltaan kaavatyöhön käytettäviä resursseja juridisten vaatimusten edellyttämällä palvelemaan yhteiskuntaa. Yhteiskunnalla tarkoitan tässä yleistä etua, yksilön oikeutta sekä luontoarvoja.

Melko usein edellä mainittujen etujen, oikeuksien ja arvojen välille syntyy kaavaprosessin palautteiden valossa ristiriitoja. Tämän ristitulen keskellä työskentelee kaavanlaatija. Tässä on erityisen oleellista luottamuksen saavuttaminen ja hyvä kunnioittava yhteistyökyky kaikkien osapuolten kanssa. Parhaimmillaan osallis- ja viranomaisyhteistyö on erityisen antoisaa rikastaen kaavaprosessia ja osapuolten ymmärrystä kyseisessä asiassa.

Aisoissa-pitäminen on myös selkeää viestintää kaava-aineiston ja kaiken kaavaprosessiin liittyvän materiaalin osalta.  Vaikka käytänkin vahvasti sähköistä viestintää kuten verkkosivuja, uutiskirjeitä ja karttapalautetyökaluja, niin koen osallisen kannalta erittäin tärkeänä sen, että kaavanlaatija on lisäksi esim. puhelimella tavoitettavissa tavallisena ihmisenä ilman kapulakieltä.